sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Pänd Tshällintsh

Rakas päiväkirja, anteeksi etten ole kirjoittanut sinulle pitkään aikaan. Lepytän sinua siis seuraavalla jutulla josta ei puutu kiperiä tilanteita eikä B-luokan huumoria.

Anhappa siis kun Jussi setä kerthoopi kun poikhain kans käytihin Koodissa soithelemas sitä raskhasta rokhenrollia!

Tilanne oli tavallista kiperämpi sillä koko kesän aikana reenejä pidettiin kerran (ehkä toisenkin, en muista) ja kokoonpano koki raskaita muutoksia kun saimme kauan kaivatun ikikännisen Tuukan pois Suomen valtion virallisesta miehenteko koulusta. Tämähän tarkoittaa sitä että Hege samettistetsoneineen alkaisi veivaamaan leadkitaraa ja että Teemu keskittyisi vain laulamiseen, yleisön ruoskimiseen yhä hektisimpiin tekoihin livetilanteessa sekä kakkossyntikoitten soittoon josta saisimme harvinaista lisämaustetta muutenkin koskarivetoisiin biiseihin. Bändin venyessä yhä miehisempiin mittoihin valitettavasti treeneissä pyöriminen jäi ainakin allekirjoittaneella vähäiseksi mikä oli todella paska juttu sillä yhdessä ei paljoa ehditty reenaamaan eikä Tuukka ollut paljoa basson kieliä räplännyt ojissa tetsatessaan isänmaan ja kunnian puolesta. Seuraava keikka tulisi vieläpä olemaan tärkeä bändikilpailu Koodissa joka muutenkin oli hippiryhmittymällemme kokematonta maaperää.

Lähtötunnelmat olivat siis tavallista jännemmät mutta silti keikka pitäisi vetää sillä hevin soittaminen on yllättävän kivaa hommaa! Lähdön hetkillä kävin vielä hätäisesti ostamassa itselleni pari ohraista matkajuomaa sekä kävimme Tuukan kanssa kakkukahvilla. Mikäs sen parempaa nostamaan keikkafiilistä! Jännitys kävi koko ajan kovemmaksi mutta onneksi perillä huomasimme hyvän ystävämme, tuon soundin roomalaisen jumalan, KooPeen olevan koko tapahtuman miksaajana. Lämpimien tervehdysten jälkeen KooPee sanoi olevansa harvinaisen onnellinen koska pääsisi ryssimään keikkamme ja kaiken mahdollisuuden jatkoonpääsemisestä. On se vaan hieno mies!

Illan bändianti pyrähti käyntiin ja saisimme kunnian soittaa viimeisenä. Ensimmäisenä soittava Pohjois-Simolainen (Sori oli pakko) Virallinen Systeemi louhi tajun räjäyttävää punkrokkia ja haki yhteyttä yleisöön mitä ei valitettavasti syntynyt. Porukka varmastikkin liian selvinpäin sillä soittohan pojilla toimi. Pienimuotoinen järkytys tosin syntyinen kun huomasimme lavan toisen kitaravahvistimen katoavan bäkkärille Systeemin lopetettua soittonsa. Meille kuitenkin luvattiin kaksi vahvistinta ja kun kahden kitaristin soitosta yhdellä vahvistimella ei tulisi luonnollisesti yhtikäs mitään, pienimuotoinen kaaos oli välttämätön. Onneksi itkumme ja vinkunamme oli sen verran vakuuttavaa että Systeemin kitaristi lupasi lainata komboansa meille. Toisena lavalle asteli Kaino joka meiltä vei sitten viimeisetkin luulot voittamisesta. Soitto oli järkyttävän tarkkaa ja ammattimaista.

Oma settimme sitten ylitti kaikki odotuksemme. Soitto kulki jouhevasti ja yleisö oli IHAN mieletön ja suosionosoitukset toivat melkein tipan linssiin. Saimme myös houkuteltua porukkaa yleisöstä liittymään hauskanpitoon ja hauskaahan he pitivätkin mikä välittyi muusikoihin harvinaisen hyvänä fiiliksenä. Keikan jälkeen fiilis oli lähes sanoinkuvailematon mitä paransi ilmoitus voitosta! Ääniä ropisi meille 31 enemmän kuin toisena tulleelle bändille mikä oli aivan järkytön määrä sillä Koodissa oli about 50 ihmistä. Kunnioitimme kaikkia ennakkoluuloja ja pidimme harvinaisen kosteat juhlinnat fiiliksen ollessa kuin voittajalla ikäänsä!

Haluan vielä kiittää koko bändin puolesta mieletöntä yleisöä sekä eritoten kaikkia teitä jotka äänestivät ja kannustivat meidät jatkoon. Ilman teitä ei tästäkään hommasta olisi tullut mitään.

-Jussi